Tonttuhommissa

Tytär on toivonut erityisesti kahta asiaa Joulupukilta. "Mitäs barbeilta puuttuu?" hän on sanonut. Toiveissa on siis barbeille koti. Toinen asia on "uusi isi". Ja tämä tarkoittaa siis uutta barbieisiä, koska edelliseltä, joka oli äidin vanha, meni pää poikki. Ja mitä tytär toivoo, hän myös saa. Näin jouluna siis. :D Pukki on jo kiikuttanut Tampereelle mamin tilaaman talon. Ja nyt isi- ja äititonttu ovat ahkeroineet kaksi päivää, jotta talossa olisi edes jotain kalusteita, kun barbieperhe pääsee sinne muuttamaan. Uusi isikin tulee sitten pukin kyydissä. ;)

Isi ahkeroi nikkaroimalla.

Äititonttu ompeli mm. verhoja.

Sänkyyn tyynyjä...

Nojatuolista tuli aika upea.

Valmis sänky, patja, tyynyt ja peitto.

Tällaista kaikkea tonttupajalla saatiin aikaiseksi. nojatuolit puuttuvat kuvasta.

Värikkäät tyynyt kuuluvat niihin pehmusteiksi.

Tänne ne kaikki sitten pitäisi sijoitella. (Roosi-nukkekoti)

Huomenna lähdemmekin Ennan kanssa jo edeltä Tampereelle ja Tuomas tulee aatonaattona perästä. Lunta ei ole luvattu, mutta toivottavasti kaikki pääsevät silti sopivasti juhlatunnelmaan. Ainakin paketteja riittää. :)

Unohdin kuopuksen kaupunkiin

Tätäkö se sitten kahden lapsen kanssa? Että unohtaa toisen naulakkoon roikkumaan, kun on niin "kiire" pukea toista. :D Onneksi tämä meidän kuopus kulkee vielä turvallisesti masussa mukana, eikä sitä oikeasti voi unohtaa mihinkään.

Olimme tänään rakenneultrassa ja isosisko taisi olla oikeassa, että pikkusiskohan sieltä on tulossa. Ehkä ei kuitenkaan kovasti kannata sitä Ennalle korostaa, jos tulisikin odottamaton yllätys. Saimme tosiaan hienoja kuvia vauvasta, mutta ajatuksissani unohdin kuvakuoren ultran eteisnaulakkoon. Huomasin asian onneksi aika pian, kun olisin halunnut ihastella kuvia kotona. Soitin tietysti heti ultraan ja lupasivat lähettää kuvat postissa, jos löytävät kuoren. Ei kai kukaan nyt toisen kuvia ainakaan menisi ottamaan?! Nyt täytyy sitten odottaa, että kuopus tulisi postin mukana takaisin kotiin.

Kaikenlaista.

19+2 - Joulu kolkuttelee ovelle ja ulkona pyryttää

Kaikkein vaikeinta on aina keksiä näihin kirjoituksiin otsikko. Johtuukohan se siitä, että kirjoitan niin harvoin ja sitten mielessä on liian monta asiaa, mistä pitäisi kirjoittaa? Joskus olen koittanut kirjoittaa vain yhdestä asiasta, mutta sitten jutusta tulee niin lyhyt, että masentaa. :)

Aloitan nyt kuitenkin ensin kertomalla, mitä tuo otsikon ensimmäinen osa tarkoittaa. Se ei suinkaan ole mikään laskutehtävä vaan ilmoitus viikoista ja päivistä, jotka Ennan tuleva sisarus on jo viettänyt masussani. Vielä emme tiedä, kumpi on tulossa - toivottavasti jompi kumpi. ;) Ensi viikolla on kuitenkin jo toinen ultra eli rakenneultra ja saamme toivottavasti tietää sukupuolen. Enna oli jo ylpeänä ilmoittanut päiväkodissa, että hänellä on pikkusisko. Hoitajat olivat kysyneet, että "niin, onkos se vauva vielä äitin masussa", johon Enna oli vastannut että "joo on, se mun pikkusisko". Tällä hetkellä tulevan isosiskon toiveissa on siis sisko, mutta katsotaan muuttuuko mieli vielä ja mitä neiti toteaa, kun saamme oikeasti tietää, kumpi se on.

Joulu todellakin on tuloillaan. Vietimme juuri itsenäisyyspäivää kotosalla vanhempieni kera. Otettiin varaslähtö jouluherkkuihin ja käytiin ihastelemassa sitä 0,5cm lumikerrosta, joka yöllä oli satanut. Kovasti yritimme lumipalloja väkertää, mutta vähän hankalaa se oli.

 Yritin kattaa pöytää koreaksi juhlapäivän kunniaksi.

 Oppilaalta edellisvuonna saamani tuikut pääsivät valaisemaan juhlapöytää.

Eivät nämä tarjottavat vielä vedä vertoja joulupöydän antimille, 

mutta oli mukava päästä tunnelmoimaan, mitä pian on luvassa.

Ulkona on nyt aika hurja keli. Suorastaan myrskyää. Pahimmillaan tuuli voi ennusteiden mukaan olla jopa 20 m/s, mikä ei tunnu ollenkaan kivalta, koska joudun iltapäivällä ajamaan töihin Saloon. Keskiviikkona kun tulin sieltä illalla kotiin, oli moottoritielle kertynyt sellaisia loskakinoksia, että kaikki ajoivat pitkässä letkassa välillä jopa vain 40 km/h. Tämän päiväinen ilma näyttää paljon pahemmalta, joten jännää tulee olemaan. Ainut positiivinen asia on se, että nyt sitä kaivattua lunta saadaan. Toivottavasti tästä alkaisi oikea talvi ja pysyisi sellaisena - ihan niin kuin viime vuonnakin.