Ihanin koti osa 2

Nyt meidän makuuhuone on varmasti yksi ihanimmista, mitä maa päällään kantaa. Eräs asia siinä huvittaa mua suunnattomasti. Olen joskus johonkin listaan kirjoittanut, että "en ikinä halua kotiini mitään violettia".. No, nyt tämä meidän makuuhuone on aikas violetti. :D Seinät on "sinertävän" harmaat, päiväpeite hopean musta ja sitten - verhot vaalean lilat, osa koristetyynyistä myös ja matto on ihan tumma lila. En käytä sanaa violetti, koska se viittaa mun mielessä enemmän siniseen ja näissä meidän väreissä on aavistus jotakin purppuraa tms. Ota noista väreistä nyt selvää. Kuvat puhukoot puolestaan. Sängyn päädystä puuttuu vielä kuva/taulu, kun ei olla osattu päättää mitä siihen laittaisi.

Ilon ja ylpeyden aihe

Ennenhän täällä näytti tältä:

Päiväpeitto ja tyynyt on jo uudet

Sitten vähän maalattiin

Kiitos Koti ja keittiö -lehden "remonttiin" innostamisesta! Ai niin, huomaatteko, että myös lattialistat on uudet? Valkoiset on musta aika tyylikkään näköiset. Mitä sanotte?

Kunhan pikkuneiti herää päiväuniltaan, napsin valokuvia hänenkin huoneestaan. Se on nimittäin toinen ylpeyden aihe meidän kodissa. Rakastan Ennan värikästä huonetta ja niin varmaan hän itsekin. Ja vaikka siellä on paljon erilaisia kirkkaita värejä, ne sopivat kivasti yhteen ja valkoinen rauhoittaa tunnelmaa. Itseasiassa juuri tänä aamuna neiti makoili välissämme sängyssä ja ilmoitti, että hänen seinänsä on vihreä. :) Sittenpähän näette...

Ihanin koti

Koti ja keittiö lehti järjestää Ihanin koti -kilpailun ja siihen on aikaa ilmoittautua..hmm.. olisiko ollut maaliskuun 15. päivään asti. Haluaisin niin kovasti osallistua, mutta miten ihmeessä me ehdittäis siihen mennessä tehdä pari "parannusta" täällä, ennen kuin voitais ottaa kisakuvia?!

Makuuhuoneen seinä pitäisi maalata. Saimme häälahjaksi "lupauksen maalipurkeista ja maalausavusta". Lisäksi makkariin tarvittaisiin uusi päiväpeitto, koristetyynyt, verhot ja ehkä mattokin. Saatiin paljon lahjakortteja häälahjaksi, joten niillähän ne hoituis, mutta en tiedä riittääkö aika.

Ennan huone on taas löytänyt oikean "muotonsa". Tyttö sai isomman sängyn, nyt kun täytti kaksi vuotta. Unet on maistuneet oikein hyvin siinä. Valkoinen lipasto palasi takaisin Ennan huoneeseen nökötettyään ensin pari kuukautta meidän huoneessa ilman mitään virkaa. Sille ei muka ollut tilaa neidin huoneessa, mutta hyvin se sinne sittenkin mahtuu - jopa isomman sängyn kanssa.

Mitään remonttia tässä ei nyt ehdi alkaa tekemään, vaikka keittiön kaapistot olis kiva uusia ja eteinenkin kaipais kohennusta. Viikonloppu taitaa siis mennä sisustuspuuhissa, jospa sittenkin ehtis jotain pientä... Vaikka meillä on kyllä Ennan 2v. synttärikahvitkin, mutta siinä lomassa. :D

Häät tuli ja meni - paluu arkeen alkaa

Olo on aivan uskomaton. Hääpäivä ylitti kaikki odotukseni, myös Tuomaksen. Todettiin puolessa välin päivää, ettei oltu uskottu, että kaikki on niin kivaa ja ihanaa. :) Minulle jäi myös sellainen olo, että vieraillekin jäi hyvä mieli juhlista. Kaikkien kanssa en ehtinyt viettää niin paljon aikaa kuin olisin halunnut, kun pieneenkin laivaan kummasti väki katoaa. Toivottavasti kukin tahollaan kumminkin nautti päivästä. Itse en vielä haluaisi palata takaisin arkeen.

Hääpäivänä herättiin aikaisin. Ensimmäisenä herättelin Ennan, jotta hän olisi tarpeeksi touhunnut ennen klo 11, jotta päiväunet maistuisivat. Ja maistuivathan ne. Sitten pikkuneiti jaksoikin juhlia hyvin melkein ilta kahdeksaan asti. Ja prinsessa näki sen tärkeimmän - Ville Viikingin - ja sai tältä avaimenperän "palkinnoksi" limbokisaan osallistumisesta. Enna ei tosin joutunut edes kumartumaan kertaakaan. :)

Laivalla käytiin ensin aamupalalla, sitten Tuomas ja Arttu ja "koristelutiimi" kävivät juhlatilan kimppuun ja minä menin suihkun kautta kaunistautumaan. Meikki ja hiukset onnistuivat omin pikkukätösin enemmän kuin tyydyttävästi. Toivottavasti kuvat eivät todista toista. ;) Sanni auttoi tietysti kaason ominaisuudessa minua pukeutumaan ja tarkisti, että kaikki oli viimeisen päälle kunnossa. Äiti oli pukenut Ennan suloiseksi kuin karamelli (äidin sanoja lainatakseni) ja toi tämän sitten meidän kanssa jännittämään itse vihkimiseen lähtöä. En pystynyt hengittämään kertaakaan syvään, ennen kuin olimme sanoneet TAHDON ja se olkoon todisteena, että kyllä vähän jännitti. Mutta vain hyvällä tapaa. Ja oli ihanaa, että Kaisa oli meitä vihkimässä, saatoin luottavaisin mielin kävellä "alttarille" ja odottaa sitä hetkeä kun meidät julistettiin aviopariksi.

Hääohjelma eteni kuten toivoinkin ja vieraat olivat ihanasti ohjelmassa mukana. Äidin puhe oli hauska ja koskettava. Artun puhe puolestaan aivan hulvaton suunnittelemattomuudessaan ja niinhän sen kuuluu mennäkin. Ei kaiken tarvitse ja kuulu olla valmiiksi kirjoitettua ja viilattua. On ihana kuulla, mitä lyhyessä hetkessä ehtii hyvästä ystävästä tulla mieleen. Juulin tanssi sai taas tipan linssiin ja muutoinkin koko "virallinen" hääjuhla oli mieleenpainuva. Hääräppi ja uusi versio tanssista "pää-olkapäät-peppu-polvet-varpaat" ilahduttivat meitä suuresti (etenkin vielä videolta uusintana). Elän joka hetkeä yhä uudestaan ja uudestaan.

Ruokailun jälkeen alkoivat kunnon bileet ja videopäiväkirja todistaa, että juhlat vain paranivat "loppua" kohti. Juuli tosin ei lopettanut juhlia ollenkaan, vaan jatkoi samoilla silmillä takaisin meille kotiin asti. :D Hyvä niin!

Vieraskirjaan jäi ihania muistoja meille luettavaksi ja tässä joitakin hauskoja, koskettavia ja omaperäisiä kirjoituksia:

Sain kutsun häihin koska:

Osoitteeni oli tiedossa hääparilla! (Jarkko)
Tein hääkutsut ja annoin itselleni yhden (Petteri)
Ne tartti vissiin jotain työvoimaa... (Juuli)
Jonkun oli juotava ylimääräiset shampanjat (Joonatan)

Hääpari muistuttaa:

Minua siitä, miten kaunista rakkaus on. (Anna-Kaisa)
Kuinka ihanaa elämä voi olla (Lauri)
Kahta pikku myyrää (Henna)
Potta ja peppu (Arja)

Elämänohjeeni tuoreelle avioparille:

Koetelkaa toisianne! (Ari-Matti)
Muistakaa vähintään aamu- ja iltasuukot. (Elina)
"Tohvelit väljät, ohjakset höllät, rakkaus rautaakin lujempi!" (Vuokko)

Ennustan, että 10 vuoden kuluessa:

Maailma näyttää vanhemmalta! (Juha-Pekka)
Murkkuikäinen Enna pyörittää äitiä ja isää mennen tullen :) (Kirsi)
Lapsikatras on kasvanut ja lautapelikokoelma on täydellinen... (Elina)
Kouvola hautautuu betoniin ja muutan teidän varastoon (Henna)

Kiitos kaikille häihin osallistuneille ikimuistoisesta päivästä! Kuljette mukana muistoissa ikuisesti!!!

Yksi yö enää

Lista aamulla pakattavista tavaroistan on nyt kirjoitettu. Kaikki muu on jo pakattu laukkuihin - paitsi Ennan tavarat. Niiden kimppuun siis heti tämän kirjoituksen jälkeen. Täytyy muistaa potta.

Juhlapuvut roikkuu makuuhuoneen ovessa. Tuomaksen paita on silitetty ja kengät lankattu. Mun kengät on laatikossaan ja matkalaukussa. Samassa laatikossa on myös äitin Thaimaasta tuoma pikkulaukku. Kaiken maailman pitsit on myös mukana, kaksin kappalein. :D Hiuskoru "roikkui" päässä puolet päivästä. Onnistuin ihan kohtalaisesti saamaan sen kiinni hiuksiin. Testasin myös vähän meikkejä.

Nyt odotellaan, että Ruutanan väki tulee tänne yökylään. Saa nähdä ehtivätkö ennen kuin Enna nukahtaa. Täytyy vähän ohjeistaa itse kutakin heidän vastuutehtävistään. 

Taksi on tilattu aamuksi.

Päivällä viimeisteltiin ja tulosteltiin vielä ohjelmaa sekä muokattiin istumajärjestyksiä...ennen nukkumaan menoa on tiedossa vielä vähän nitomista.

Parin tunnin päästä laitetaan sauna päälle ja sitten yritetään saada vähän unta. Korostan sanaa YRITETÄÄN. :)

Viime hetken tykytyksiä

Viime viikolla yksi vieraista lapsineen joutui perumaan häihin tulon, kun perheen pienin tuli niin kipeäksi. :( Pikaista paranemista! Sitten tuli viesti, että toinen vieras joutuu perumaan, kun on pakotettu töihin. Tupla :(. Tänä aamuna kaaso ilmoitti sairastuneensa. No, sormet ristissä. Eiköhän hän ehdi parantua häihin. Syökää ja juokaa hyvät ihmiset parantavia droppeja nämä viimeiset päivät ennen bileitä, että pääsette juhlimaan! :D

Tänään alkaa taas työt hiihtoloman jälkeen. Mulle tulee 8 uutta ryhmää opetettavaksi. Oma jännityksensä siinäkin, etenkin näin häiden alla, kun muutenkin on ajatukset sekaisin. Onneksi koko viime viikko ahkeroitiin askartelujen ja ohjelman parissa. Kaikki alkaa olla valmista. Matkalaukkuakin on jo pakkattu ja bestmania kovasti ohjeistettu. Eiköhän tämä tästä.

Kävin eilen kampaajalla. Raitojen väri ei ottanut kiinni, joten torstaina uusi reissu. Leikkaus kuitenkin onnistui, joten nyt sitten vaan harjoittelen hääkampauksen tekoa. Tulispa jo lauantai!