tiistai 25. helmikuuta 2014

"Äiti osti uuden sängyn"

Niinpä niin, äiti osti...eli isi otti pinnasängystä laidan pois, koska pikkuneiti kiipesi eilen kaksi kertaa itse pois sängystään hakemaan unipupuaan, kun oli ensin heittänyt sen kiukkuisena pois. Oonan ei nimittäin tekisi tällä hetkellä mieli koskaan mennä nukkumaan. "Tylsää!" On kaikunut jo viikon verran yläkerrasta, kun neiti on hakenut itsekseen unta.

Tänään oli sitten jännät paikat, että mitäköhän neiti tekee, kun ei ole pinnoja hidastamassa menoa.

Unille mentäessä alettiin ensin lukea iltasatua, jonka aika Oona totesi, että on pissahätä. No sitten mentiin potalle, jonne tulikin oikein kunnon tortut. :D Sitten uudestaan satua lukemaan, jonka jälkeen sammutin valot ja siitä se kiukku sitten alkoi. Ensin Oona ryntäsi Ennan viereen, jossa annoin hänen vähän aikaa kiljua (Enna parka piti korvista kiinni, mutta antoi Oonan maata vieressä). Lopulta Oona tuli itse sänkyynsä, jonka vieressä odottelin. 

Sitten hän alkoi vaatia isiä nukuttamaan, äitiä pois ja vauvaa unikaveriksi. Suostuin hakemaan vauvan, joka lopulta lensi lattialle ja sitten pupu jne. Sitten toivotin Oonalle hyvää yötä, silitin päätä ja lähdin alakertaan. Oona huusi vain pienen hetken kiukkuaan ("tylsää" jne.) ja sitten hän kipitti itse hakemaan unikaverit, kuulin hänen asettelevan ne paikoilleen "noooin" ja sitten tuli hiljaista. :)

Hyvää yötä murmelit!

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

"Ensin pavvomeveen!"

Niin totesi armas kuopukseni tänään, kun olimme matkalla "erikoisaamiaiselle" tiiviisti nukutun yön jälkeen. Onneksi sentään malttoi nauttia herkkuaamiaisesta ennen palloihin sukeltamista.

Reissu oli varmasti yksi unohtumattomimmista perheemme yhteisistä kokemuksista tähän asti. Meillä oli sviitti, jossa oli mukava käydä aina välillä rauhoittumassa ilman, että tuli tunne matkustamisesta sardiinipurkissa. ;) Hytissä oli myös tarjolla vähän virvokkeita ja hedelmiä, joita oli kiva nauttia iltapalaksi kera tax freesta ostettujen "pipsien" (lue:sipsien) ja kotoa kannettujen riisipiirakoiden ja hedelmäsoseen. Tuomas ja minäkin saimme lähes aidon kokemuksen laivan yöelämästä, kun seurasimme tv:n välityksellä livekuvaa laivan yökerhosta ja nauroimme muiden huvittaville tanssikuvioille napostellessamme itse sipsiä vuodesohvalla löhöillen ja shampanjaa maistellen. :D

Yön nukuimme tosiaan kaikki vierekkäin sviitin parisängyssä vaikka vuodesohvakin oli pedattu meille. Unille meno ei tietenkään olisi millään huvittanut, vaikka remusimmekin jo illallakin pallomeressä ja kävimme Muumipeikkoa ja Myytä moikkaamassa. Oona sentään tuli kainaloon vasta aamuyöllä ja kaikkien onneksi herätti meidät sinne erikoisaamiaiselle vähän myöhemmin. Oma herätyskelloni olisi herättänyt väärään aikaan, kun en tajunnut puhelimeni kellon siirtyvän automaattisesti Ruotsin aikaan.

Päivä kului lasten huvituksissa ja kaupoilla käydessä. Iltapäivällä taistelin Oonan päiväunille ja niiltä kiirehdimmekin suoraan Buffettiin. Tytöille maistui parhaiten jälkiruoat. ;) Buffetin jälkeen kävimme vielä laivan saunaosastolla, jossa ei ollut meidän lisäkseni muita, joten saatiin polskutella ihan rauhassa. 

Satamaan tultiin varmaan kaikkien mielestä liian aikaisin, lomaa olisi ollut kiva vielä jatkaa...

Kuvakollaasi seuraa myöhemmin.


Pupukin oli reissussa mukana.

maanantai 17. helmikuuta 2014

Pirun ripuli ja ihana papupata

Perheen keskimmäiset kärsivät adenoviruksen kourissa. E:llä alkoi yli viikko sitten kamala ripuli ja vieläkin tuli illalla sitä itseään. Tähän sopisi niin mainiosti taustalle soimaan se biisi "ripuli on löysää kakkaa". T aloitti talvilomansa käymällä työterveydessä, niin saa sitten jatkaa tai siirtää sairasloman takia lomaa myöhemmin. Meillä on sviitti varattuna koko perheelle hiihtolomaristeilylle ja nyt ollaan sormet ristissä, että sairaat tervehtyisivät ja minä ja O ei enää sairastuttaisi. Kuumettakin on noilla kahdella ajoittain ollut. Sitkeä tauti tuntuu olevan. Olis vaan jo ohi.

No, on täällä sairastuvassa ollut silti ihan lystiäkin. Oona oppi taas tänään parikin uutta lausahdusta, joista toinen sai mun sydämen ihan syrjälleen, kun se tuli ihan yllättäen ja taas mitä suloisemmalla äänellä ja silmät kirkkaina mun silmiin tuijottaen: "Arvaa mitä äiti, voidaan leikkiä Ennan kanssa paukkaa!" (lue: kauppaa) Tämä lausahdus lennähti ilmoille, kun Enna oli askarrellut kartongista leikkirahoja ja sanonut, että näillä voi sitten leikkiä kauppaa. "Arvaa mitä äiti" olikin sitten oikein Oonan päivän hokema, kun hän huomasi, kuinka huvittunut olin joka kerta hänen sen sanoessaan. Toinen hauska juttu tuli keittiöleikeissä, kun Oona alkoi hokea, että "äiti syö kiltisti kakkua, äiti syö kiltisti vettä, äiti syö kiltisti..." :) Voi elämä, miten ihana toi tyttö on! Ja kuten oma äitini totesi, siitä tulee vahva tyttö. Se on kyllä niin päättäväinen ja temperamenttinen, mutta samalla ihanan empaattinen ja aurinkoinen, hassu ja reipas. Kaikkea mahdollista.


torstai 13. helmikuuta 2014

Talvitouhuja

Viikot on taas vierineet, enkä ole päivitellyt kuulumisia. Totean taas itsekseni, että pitäisi vaan kirjoitella niitä lyhyempiä postauksia ihan kuin aikoinaan tein Facebookiin. Tässä kuitenkin meidän kuulumisia kuvina.



Naamariaskarteluja kaverin kanssa.


Ennan ensimmäinen kerta luistimilla.


Kaarinan luistelukouluun menossa. Ekalla kerralla vähän jännitti.


Lasten herkkupäivä. :P


Myllyssä leikkimässä.


Ekaa kertaa suksimassa. :)


Ensin iso edellä...


Sitten pieni perässä.


Tämmöistä meillä tällä kertaa. ;)

Lukijat