6. kuukausi käynnissä ja mahdoton paperisota

Neuvolassa

Kuten arvelinkin, paino oli pompsahtanut aika reilusti ylöspäin. Ei se kuulemma vielä mitenkään huolestuttavaa ollut, mutta parempi vähän katsoa, ettei mene mässäilyksi. Jos paino nimittäin jatkaa nousua samaan tahtiin (600g/vko), niin johan sitä ehtii maaliskuuhun mennessä tulla aika reilusti. Äiti lohdutti, että hän kyllä jätti jo synnytyslaitokselle 7kg painostaan, joten toivotaan, että mulle käy samoin. :D

Hemoglobiini oli nyt lähtenyt nousuun. Se oli 118. Ei vieläkään mikään korkea, mutta paljon parempi kuin viimeks. Nyt sitten jatketaan raudan popsimista, ettei pääse enää tipahtamaan niin alas. Verenpaine puolestaan on koko ajan vähän laskenut ja lukemat oli kuulemma oikein hyvät.

Nyt saatiin mukaan Kelan paperit ja kunhan saan ne täytettyä, voin hakea äitiysrahaa jne. ja saan sit pian sen äitiyspakkauksenkin. Jippii! Sit saatiin myös täytettäväksi semmoinen ennakkotietolomake synnytyssairaalalle, mihin pitää laittaa nimiehdotukset vauvalle. En ollutkaan ennen kuullut, että sellainenkin pitää täyttää.

Ihana elämöinti vatsassa

Vauvan liikkeet tuntuu nyt ihan selvästi. Tuomas sai syntymäpäivälahjaksi vauvalta kunnon tervehdyspotkun ja kyllä ne tärähdykset näkyi ulospäin myös. Tuntuu, että vauva aistii jostakin, kun herään aamulla. Jos en heti nouse, kun olen herännyt, niin vauva alkaa kyllä potkia mua ylös. Tätä se "sisäinen kello" siis tarkoittaa. :) Aamupäivä tuntuu olevan vaavilla aktiivista aikaa ja sitten elämöinti alkaa uudestaan illalla. Taitaa vauvalla vielä tanssijalka vipattaa opetusten jäljiltä. Mä voisin istua vaikka kuinka pitkään vaan tuijottelemassa vatsaani ja sen tärähtelyä, on se niin jännää.

Lastenhuone

Lastenhuone on jo paljon paremmalla mallilla. Ostin viikonloppuna samanlaisen Ikean valkoisen pinnasängyn kuin Sannikin oli hankkinut. Aion ommella siihen itse reunapehmusteet.

Tuomas on yllättänyt mut jo kahtena päivänä roudaamalla huoneesta pois työpöydän ja siirtämällä pinnasängyn oikeaan paikkaan jne. Vaikka, jos me nukutetaan vauvaa pinnasängyssä, niin sen täytyy varmaan ensin olla meidän makkarissa, ettei tartte mennä edestakaisin huoneitten välillä. Äiti tosin sanoi, että pinnasänky voi tuntua vauvasta liian isolta, joten mun täytyy vielä harkita, missä se aluks vois nukkua.

Puhuin aiemmin niistä hyllyistä, jotka haluan lastenhuoneen seinälle...Noh, tänään Tuomas kertoi, että siinä seinän takana meneekin vesiputket. Joten joko mun täytyy miettiä hyllyjen paikat uudestaan, tai sitten meidän täytyy jotenkin selvittää putkien tarkka sijainti, ettei tule vesivahinkoa. Onneks on vielä aikaa.

Ennen vauvan tuloa

- olohuoneen seinän maalaaminen

- mahdollisesti myös makkarin seinän maalaaminen (voi muuten jäädä ikuisuusprojektiksi)

- joulu, uusi vuosi ym.

- reissu Dubliniin porukoitten ja Juulin kanssa

- odottamattomat tapahtumat ja projektit (...älä Jonna stressaa...)

Tyttöä odotellessa

Vatsa kasvaa, paino nousee

Olen jostain lueskellut, että joillakin vatsa "plumpsahtaa" esiin yhden yön aikana ja mulle kävi suunnilleen niin viime viikolla. Toki se on koko ajan kasvanut jo aiemmin, mutta nyt se on selvästi näkyvissä. (Niin, että opiskelukaverit kävi tänään oikein urakalla onnittelemassa.) Äsken kävin sitten vaa'allakin ja huh..1,5 kg se näytti enemmän kuin viimeks. Onkohan vähän liikaa? No, kai ne sanoo sitten neuvolassa. En ole kyllä syönyt yhtään normaalia enempää ja herkutellut vain viikonloppuisin, jos silloinkaan. 

Helsingissä

Kävin viikonloppuna Helsingissä Sannin luona. Vietettiin kunnon tyttöjen viikonloppu. Käytiin shoppailemassa (ostin: toiset äitiyshousut, pari t-paitaa ja alushousuja), kahvittelemassa ja vuokrattiin illaksi leffa, josta nautittiin kera herkkujen. Sitten vaan tutkittiin, mitä kaikkea vauvajuttuja Sannilla jo oli ja pohdittiin sopivia kestovaippoja jne. Sunnuntaina käytiin todella isolla kirpparilla ja ostettiin molemmat vähän vauvanvaatteita. Nyt mulla onkin ihan kivasti kaikenlaisia asuja, kun kannoin Tampereelta omia vanhoja vaatteitani ja sain Saara-mummilta muutaman ihan uuden asun.

Lastenhuone

Alettiin eilen laittaan tuota lastenhuonetta kuntoon, kun palasin Helsingistä. Olin Sannin luona kylässä ja niillä oli niin mallillaan jo kaikki vauvantarvikkeet, että pakkohan munkin oli päästä vähän järjesteleen. On tuossa vielä paljon hommaa. Mut nyt on kaappi tyhjänä ja se odottaa vauvanvaatteita, joita juuri pesen urakalla. Työpöytä pitäis jonnekin roudata ja tilalle saada pinnasänky. Sitten mä haluan pari hyllyä seinään. Niille ajattelin laittaa jotain vauvan leluja ja ehkä jotain usein tarvittavia käyttötavaroita...vaikkei mulla sellaisia vielä olekaan. :D

Väritys vauvan huoneessa tulee pysymään sellaisena kuin se jo nyt onkin. Eli vihreän sävyjä ja varmaan vähän keltaista...miksei vähän jotain pirteetä oranssia vois hankkia. Katsotaan sitten. Vaunuissahan on kans limenvihreää, joten nekin sopii tuonne huoneeseen hyvin. :) 

Uusi lamppu pitää hankkia. Tuo nykyinen on vähän liian "kolkko".

Hankintoja

- pinnasänky (pyydetään joltakin lahjaksi)

- turvakaukalo (ostetaan käytettynä kaverilta)

- babysitter (olis kiva...jos joku haluis kans lahjaks antaa)

- lisää vaatteita (haetaan Jussilta ja Eijalta vanhat pois, äitiyspakkauksesta, uutena ja lahjaks)

- varmaan paljon kaikkea, mitä en nyt tajua, että puuttuu... :)

Poika onkin tyttö

Me ollaan Tuomaksen kanssa ajateltu koko ajan, että meille tulis poikavauva, mutta ultratäti kyllä totes, että tyttö sieltä on tulossa. Ei kuulemma ollut nähnyt mitään poikaan viittaavaa, koko ultran aikana. Katseltiin sitä vielä uudestaan ja tytöksi hän sen totesi, vaikka vauva pitikin reidet melkein koko ajan tiukasti yhdessä. Mutta sehän on van hyvä. ;) Eli Arkka varmasti on tyytyväinen, kun nyt meillä on syy kantaa se mun vanha barbie-talokin tänne meille. Onhan ne tytöt suloisia ja osaan sitten ainakin neuvoa sitä kunhan kasvaa isommaksi.

Mukavampi loppuviikko

Pari päivää sairaslomaa

Tiistaina alkoi samantapainen kivistely kuin viime viikonloppuna, joten soitin neuvolaan ja otin pari päivää sairaslomaa. Se oli hyvä. Lepo tuntui auttavan. Vaikka tiistai-iltaa kohti vatsa kyllä tuntui aremmalta ja liikkuminen sai aikaan pikkukramppeja. Keskiviikkona alkoi kuitenkin olla jo paljon parempi olo. Tänään kävin neuvolassa varmuuden vuoksi ja kaikki oli ihan mallillaan. Tänään olin taas opettamassa ja hyvin meni.

Vauva potkii

Olen jo reilu viikko sitten tuntenut kaikenlaista myllerrystä vatsassa, mutta tällä viikolla olen saanut varmistuksen siitä, että vaavihan se siellä on, joka myllertää. :) Se on kyllä hauskan tuntuista. Vaikea kuvailla sanoin. Rytmikästä nykimistä/rummuttelua sisältäpäin. Automatkoilla huomaan näitä tervehdyksiä useimmin. En tiedä haluisko se mun vaihtavan radiokanavaa ja olevan laulamatta radion mukana. :D

Perjantai: No nyt se potkii niin voimakkaasti, että se näkyy ulospäin! Periaatteessa ei vielä edes pitäis... Tää on vahva kaveri

Ultra

Ensi viikon perjantaina on toinen ultra. Silloin on sitten jo 21. viikko menossa ja on todennäköistä, että vauvan sukupuolen voi saada selville. Jännää. Sittenhän me voidaan jo alkaa kutsua sitä nimeltä. ;) Nyt se on mulle vaavi. Saa nähdä minkä kokoinen kaveri siellä on. Maha on nimittäin ihan viikon sisällä yllättäen plumpsahtanut esiin. Sit siellä varmaan tarkastetaan, että kaikki ruumiinosat on kasvaneet normaalisti jne. Jo ensimmäisestä ultrasta näki, että molemmat jalat ja kädet sillä oli ja aivolohkot oli kohdallaan. :) No, sitä siis odotellessa.

Tampereelle

Huomenna me lähdetään Tampereelle, kunhan ensin ajan Salosta kotiin illalla. Juuli lupasi lämmittää saunan. Jee! Lauantaina varmaan käydään mummien luona ja kierrellään missä ehditään. Porukat tulee sunnuntaina omilta reissuiltaan, niin silloin me mennään sitten niitten luo käymään. Semmoista.

Vähän kurja loppuviikko

Vaivoja

Kärsin loppuviikosta jos jonkinlaisesta vaivasta, joten se ei mennyt ihan niin mukavasti. Alla eriteltynä ja samalla toivelistana, ettei enää tarttis niistä murehtia...

Kolotusta, flunssaa?

Torstaina alkoi olla vähän flunssainen olo. Kurkkua kutitti jne. Perjantai-aamuna heräsinkin sitten pää pipinä ja joka paikkaa kolotti. Väsyttikin aika vietävästi. Menin silti reippaana töihin ja odottelin, että koska se tauti nyt oikein kunnolla iskis. Ei iskenyt.

Tykytystä rinnassa

Siinä sitten perjantai-illan kuluessa ja opettaessani, alkoi tuntua olo aika hengästyneeltä ja rinnassa tuntui jotenkin puristavalta. Ajattelin edelleen, että tää on vaan flunssaa, että keuhkot vaan väsy, kun vähän hyppelin. Mut otin kyllä sit ihan iisisti, etten enempää hengästyis.

Perjantain ja lauantain välisenä yönä en kuitenkaan nukkunut juuri yhtään, koska tykytys tuntui koko ajan vaan kovemmalta yöllä. Kävin vessassa miljoona kertaa ja välillä vähän lueskelin vauvaoppaita, kun en pystynyt millään vaan makaamaan. Nousin sängystä kuuden aikoihin ja katselin telkusta, mitä sattui tulemaan. Nukahdin siinä sitten onneks noin tunniks ja sitten pitikin lähteä kaupungille. Meillä oli opettajien "jutustelupäivä".

Päivällä en huomannut enää juurikaan tykytystä ja olo oli parempi. Illalla se taas palasi, mut ei enää niin pahana. Nukuttiin lauantain ja sunnuntain välinen yö sohvalla ja se oli hyvä. Nukuin sikeämmin kuin koskaan. Ja vessassakin kävin vaan kaksi kertaa. :D Eilinen meni jo hyvin ilman vaivoja.

Juttelin Mushkan kanssa, koska hän on neuvolantäti ja hän sanoi, että hengästymisen tunne ja väsymys johtuu varmasti matalasta hemoglobiinistani. Se on siis nyt 104 (ellei ole laskenut lisää). Täytyy siis hakea tuju kuuri rautaa, ettei enää tykytykset tulis häiritsemään unta.

Vatsakramppeja

Perjantaina opettaessani ensimmäistä ryhmää mulle iski yllättäen aivan järkyttävä kramppi alavatsaan. En pystynyt liikkumaan ollenkaan. Jähmetyin vaan seisomaan. Kun se vähän hellitti, istahdin alas ja annoin oppilaitten tehdä omia tansseja. Siinä levätessäni olo helpotti ja sain pidettyä loputkin tunnit, ilman kramppailua. Liikuin kyllä tosi varovasti, koska koko ajan vatsassa oli sellainen kiristävä tunne.

Kotiin ajaessani vatsaa alkoi taas vihloa ikävästi ja autosta noustessani vatsassa taas kramppasi. Kävelin pienin pienin askelin kotiin ja loppuilta menikin makoillessa, koska kramppi ei tuntunut hellittävän. Aina kun liikahdin tai yritin esim. nousta seisomaan, vatsaan sattui. Tässä vaiheessa olis vamaan jo pitänyt soitella päivystykseen tms. mut kun se ei ole mun tapaista...

Perjantain ja lauantain välinen yö olikin sitten ihan kauhee, koska edellä mainitsemieni tykytysten lisäks tämä vatsa vaivasi edelleen. (Puhun koko ajan vatsasta, vaikka Mushka kyllä sanoi, että se on kohdun kovettumista.) Pyörin sängyssä, mutta se aina vihloi jne. jne.

Lauantaina aamu kuitenkin jatkui vähän paremmissa merkeissä. Pystyin lähtemään kaupunkiin, eikä vatsaan sattunut. Kotiin palatessani, kävin matkalla kaupassa ja siellä alkoi sitten jälleen tuntua kivistelyä. Jälleen pienin askelin kotiin ja lepäämään.

Lauantai-iltaa kohden kramppailu sitten vaan paheni, enkä tiennyt miten päin olis. Jäätiin tosiaan sohvalle nukkumaan, kun ajattelin, että voin sitten edes katsoa telkkaria, jos ei uni tule. Onnekseni nukuinkin sitten sikeästi ja sunnuntaina ei enää vihlonut, eikä krampannut. Toivottavasti vaavilla on nyt kaikki hyvin. 

Uutta viikkoa aloitellessa

Nyt on sitten maanantai ja olo on hyvä. Toivottavasti lauantain kaltainen kipuilu ei palaa. Mutta nyt tiedän, että jos alkaa kipeästi vihlomaan tms. niin sitten pitää soittaa neuvolaan tai päivystykseen. "Mushka-täti" sanoi, ettei kohdun kovettumiset sais silti noin kipeetä tehdä. Yritän ottaa iisisti tänään ja kuunnella kroppaa. Onneks ei ole kuin kolme ryhmää illalla.