Jonkun tarttis varmaan...

Auto rahisee ikävästi. Kerroin asiasta Tuomakselle reilu pari viikkoa sitten. Tarttis varmaan varata huolto. No niin tarttis, varasin aamulla. Jonotin ensin vartin ja tein samalla tytöille aamupalaa. Syötiin, puettiin, pestiin hampaat jne. ja sitten päiväkotiin mars. Olikin muuten jo tiistai, eikä maanantai. Unohdin siis Oonan retkieväät. 

Ajoin auton takaisin kotipihaan, koska sillä ei pitäisi ajella. Otin tilalle "pappan" auton. Menin töihin. Istuin toimistolla 4,5h tiiviisti nenä kiinni tietokoneessa ja vuoroin kopiokoneessa. Sain tehtyä kaikki kevään tiedotteet. Tuska ja ahdistus, varmasti johonkin lipsahti joku virhe. Kello oli 14.30. Totesin, että ehdin ajaa kotiin lounaalle eikä mene turhaan rahaa eväisiin. 

Olin aika tarkkaan kolmelta kotona. Äkkiä munakasta pannulle ja hups vaan jo 15.40 olin taas valmis töihin. Eikun tanssisalille.

Siellä kirjoittelin ensin puoli tuntia nimiä papereihin, ettö mikä tiedote kuuluu kellekin. Sitten tanssitin n. 85 tanssijaa. Jes, työpäivä ohi 20.45!

Kotona, äntligen! Jalat kattoon, mutta ensin tarttis varmaan tyhjätä tiskikone, ettei jää aamuksi. Joku tyhjensi.

Pyykit tarttis kans ripustaa. Joku huijasi vähän ja heitti sukat ja alkkarit kuivuriin, mutta paidat sentään meni narulle. 

Sitten tuli vastaan tämä

Se oli huutanut jo kolme päivää, että "nää paskat tarttis varmaan pestä!" Ja joku pesi.

Kello on nyt 22.35 ja joku on vähän väsy.