"Ihan tyhmä kakkapissa!"

Tyttärelle on iskenyt uhmaikä. Merkkejä siitä näkyi jo jonkin verran kesällä. Kun päiväkoti alkoi elokuussa, neiti oppi kaikkia hienoja uusia tapoja koetella äidin hermoja ja asetettuja rajoja.

Juuri nyt tyttären pitäisi olla päiväunilla. Vein hänet sänkyyn tunti sitten ja lueskelimme pari satua, jotta neidille tulisi mukava ja levollinen olo nukahtaa. Tällä hetkellä kuulen huoneesta leijonan karjuntaa ja "ihan tyhmä kakkapissa" -juttuja. Hän on käynyt kolme kertaa ovella kurkkimassa ja sanomassa, ettei hän enää nuku. Kerran oli pissahätä...muttei sitten ollutkaan. Päivävaatteet piti riisua 10 minuuttia sen jälkeen, kun jätin hänet huoneeseen unta hakemaan, vaikka niitä unille mennessä ei saanut ottaa pois. Unipupu oli hetki sitten ihan tyhmä. (Nyt kuulen, kuinka hän imeskelee sen korvia.) Itselläni olo on kurja. Olen mielestäni todella jämäkkä äiti. Jos olen jotain päättänyt, niin myös tehdään. Usein taistelun voitto ei kumminkaan tunnu yhtään mukavalta. Käyn valtavaa taistelua päässäni, että oliko tämä nyt vaivan arvoista, tarpeellista jne. Mutta toisaalta, tätä tekstiä näpyttäessäni meteli huoneessa on lakannut ja neiti vetelee sikeitä, joita hän omista vastusteluistaan huolimatta selvästi vielä tarvitsee. Yöunille Enna onneksi yleensä menee ilman taisteluja ja sitten hän nukkuu lähes kellon ympäri ilman heräilyjä.

Ennalla on kovasti vaikeuksia "jaksaa" asioita. Etenkin paikasta toiseen käveleminen on äärimmäisen raskasta. Joka kerta, kun esimerkiksi lähdemme autolla jonnekin tai tulemme kotiin, matka kotiovelta parkkipaikalle tai takaisin on vaaaltavan pitkä ja raskas. (Oikeasti tuskin 100 metriä.) Joudumme usein käyttämään kaikki maailman houkuttimet ja sittenkin hän jää mieluummin maahan huutamaan, jolloin jatkamme itse hiljalleen matkaa ja kirkuva neiti tulee muurahaisen askelia perässä. :D Minulle on todella tärkeää, että häntä ei kokonaan jätetä (pelkään hänen saavan hylkäämistrauman), mutta tähän mennessä on aina riittänyt, että kävelee kulman taaksen, jolloin hän kiirehtii perään ja näkee, että isi tai äiti sittenkin odottaa siellä käsi ojossa. Jos hän sitten edes yrittää "jaksaa" kotiovelle asti, saatan palkita hänet kantamalla loppumatkan, jos kädet eivät ole täynnä tavaraa. Päiväkodissa tosin viime vuonna sanottiin, että Enna on aika laiska kävelemään, joten parempi olisi varmaan jättää tämä "palkinto" antamatta.

Kolmas tapa uhmata on tietysti mielen muuttuminen 5 sekunnin välein. Ensin halutaan punaista jogurttia ja sitten keltaista, lopulta pelkästään leipää jne. Näihin leikkeihin emme kuitenkaan lähden mukaan, vaan tarjoamme aina kahta asiaa ja ensimmäinen valinta pidetään, jos se on jo ehditty antaa, vaikka sitten ei maistuisi enää mikään. Vaatteet Enna saa toisinaan valita kokonaan itse, käsken sitten vaan esimerkiksi valita "vielä hupparin" tms., jos ilma sitä vaatii. Joskus Ennalle iskee prinsessapäivä ja se on vaan söpöä, kun neiti liihottelee juhlamekoissaan. :)

Nimittely ja huutaminen on kurja tapa, joka selvästi on tullut päiväkodista mukaan. Kiellämme usein pari kertaa, että "tuo ei ole mukavaa" tai "noin ei saa sanoa", mutta mikäli hän jatkaa sitä, olemme usein niinkuin mitään ei tapahtuisi ja pyrimme ohjaamaan hänen huomiotaan johonkin muuhun.

Enna ei ole ollenkaan vaikea tapaus vieläkään, mutta äidille on toisinaan rankkaa, kun pitää olla niin ankara omaa enkeliään kohtaan. Kyllä se siitä..sanovat. :)

Kesäkuulumisia Vol. 2

Kone toimii jälleen. Ja vika ei ollutkaan sen suurempi kuin viallinen näytönohjain, jonka korjaus lopulta maksoi 0€ ja me kun jahkailimme koneen huoltoon viemistä koko kevään. :)

Heinäkuu alkoi kummitytön ristiäisillä, joita vietettiin Tampereella Seela Sofian isovanhempien luona. Itse kastetilaisuus oli hikinen, mutta siitä selvittiin. Puhaltelin koko ajan varovasti hikeä kasvoiltani, etten olisi valuttanut pisaroita pikkuprinsessan päälle. Neiti nukkui tyytyväisenä koko toimituksen ajan. Ainoastaan ensimmäisen virren kajahtaessa ilmoille (ihanaa, kun niin moni oikeasti lauloi mukana) neiti nyrpisti hieman nenäänsä ja mutristi suutaan - kauneusunet kun meinasivat pahasti keskeytyä - mutta hän jatkoi kumminkin tyytyväisenä nokosiaan.

Seelan Emma-täti oli tehnyt aivan uskomattomia täytekakkuja, suorastaan taideteoksia, joita kukaan ei meinannut aluksi raaskia leikata. Kävin sitten itse rohkeasti kakkujen kimppuun ja ne maistuivat vähintäänkin yhtä upeilta kuin miltä näyttivät.

Jokainen ruusun terälehti, pienet tossut, nallekarhu ja pienet kukat 

oli kaikki tehty alusta loppuun itse käsin.

Pikkuneidit ottivat myös juhlista kaiken ilon irti.

Pihakivistä sai oivan kylvyn nukeille.

Jäimme viettämään kesälomaa juhlien jäkeen vielä viikoksi vanhempieni luokse Kangasalle/Tampereelle ja kävimme kiertelemässä paikallisia nähtävyyksiä ja huvituksia. Ensin tiemme vei Marjamäen Pajutilalle Kangasalle, minne ajelimme "pakon" saattelemana, koska pikkuneitimme oli saatava nukutettua päiväunille. Kuvissa Enna näyttääkin vielä aavistuksen uniselta, koska torkut jäivät vähän lyhyeen.

Kolme pientä pukkia

"Joo joo, on se jännä se virtahepo"...

Tämä norsukin oli täysin pajusta tehty. Upeita.

Ankat saivat vähän hymyä väsyneen neidin huulille.

Äitikin oli reissulla mukana. :)

Sitten juhlimme Anja-mummin ja Osmo-papan 150v. (75+75) syntymäpäiviä suvullemme tyypilliseen tapaan: laulaen ja tanssien. Esitimme pikkusiskoni Juulin kanssa myös vähän tanssi-improvisaatiota ja sitäkös tyttäreni seurasi ihmeissään.

Päivänsankarit eivät arvanneet yllätysjuhlista mitään.

Kunniavieraat saivat kukkia ja "valtikat".

"Tanssi tyttöni tanssi"...

Tytär ihmettelee, kun äiti ja täti "taiteilee".

Ja sitten pienempi teki perässä. :)

Ja sitten taas isot jatkoivat.

Ihastelimme Tamperetta myös järveltä päin ja matkasimme Viikinsaareen. Mukana oli makkaroita, nakkeja ja eväsleipiä. Herneitäkin ostettiin torilta evääksi. Retkipäivä oli mitä upein ja vesi Viikinsaaressa ihanan lämmintä. 

Äiti ja isikin uskaltautuivat uimaan.

Viikon reissu päätettiin Ikaalisiin, missä tapasimme jälleen Ennan suosikit eli Titi-nallen perheineen. Kaikki nallet halittiin läpi. Niiden kanssa leikittiin ja koko nalletalo kierrettiin moneen kertaan. Tuliaisiksi  ja heti käyttöön ostettiin uusi t-paita Tau-nallen kuvalla ja lisäksi toimme kotiin ja naapurin tytölle nallemagneetteja.

Isänalle ja Enna

Pihalla oli hyvä pistää taas tanssiksi.

Tiri-vauva ja Enna aurinkolaseissaan ja uudessa t-paidassa.

Ennen kotiin lähtöä tanssahdeltiin vielä Tampereen Keskustorilla.

Nyt on sitten kesä lähes päättynyt. Illat ja aamut ovat selvästi viileämpiä. Tytär palasi päiväkotiin ja äiti on vähitellen aloittanut töiden suunnittelun. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Syksy voi tulla.

Buzzzz....

Buzzaan jo, vaikka en tiedä pääsenkö edes mukaan kampanjaan.
Eilen tuli Buzzadorilta viestiä, että tulossa on uusi Vanish-kampanja... Tiedättehän sen "luota pinkkiin" jne.? Innostuin heti suunnattomasti. Testattavaksi olisi tulossa upeita tuotteita, joista yhtä olen kokeillut aiemmin. En ymmärrä, miksen ole ostanut sarjan tuotteita yhtä kertaa enempää, koska meillä se yksi ainakin toimi. Nimeä en nyt muista, mutta kerron heti, jos pääsen buzzaamaan. :)

Tietokone on jälleen rikki ja huollossa vihdoin, joten joudun näpyttelemään tällä älykkäällä puhelimellani. Oli tarkoitus kertoa lisää kesäkuulumisia, mutta en pääse laittamaan kuvia nyt, joten kirjoittelen niistä sitten, kun kone saadaan takaisin.

Buzzz...

Kesäkuulumisia Vol. 1

Kesäkuu


Helatorstaina eli 2.6. lähdettiin vanhempieni kustantamalle "häämatkalle". Matka oli onnistunut, joskin rankka. Kuherruslomasta ei todellakaan ollut kyse. ;) Aikamoista yrittää ahmia kaikki mahdollinen kulttuuri ja nähtävyydet neljän päivän paikana. Finnair lennätti meidät Roomaan, jossa tosiaankin on kulttuuria ja historiaa joka kadun kulmassa, mihin tahansa suunnistat. Täytyy ehdottomasti mennä joskus uudestaan.

Kävimme niin ahkerasti läpi kaikkia nähtävyyksiä, että aina kun nälkä yllätti, suunnistimme heti lähimpään vähänkin houkuttelevaan ravintolaan. Emme siis saaneet kaikkein herkullisimpia paikallisia ruokia, mutta ehkä ensi loma on omistettu herkuttelulle. Pasta oli kyllä hyvää, mutta mielestäni vastaavaa saa Suomestakin. Paras makunautinto oli välipalaleipä eräässä modernissa kahvilassa.

Muumimaailma korkattiin myös jo kesäkuun alussa. Tällä kertaa Ennaa vähän ujostutti halailla muumeja, joten hän tyytyi asialliseen kättelyyn.

Juhannus vietettiin tällä kertaa kotona. Kävimme Ennan kanssa torstaina vastaanottamassa juhannusta Seikkailupuistossa Turussa. Ohjelmassa oli mm. juhannussalon koristelua ja kukkaseppeleiden tekoa. Välillä satoi aika rankastikin ja tuuli oli kova, mutta mukavaa meillä oli silti. Itse juhannus oli täyttä auringonpaistetta aamusta iltaan. Grillasimme naapureiden kanssa ja lauantaina kävimme pyörähtämässä Naantalissa, jossa olikin paljon lomalaisia ja tunnelma oli kuin ulkomailla.

Mekin laitettiin salkoon muutama heinä.

Kukat seppeleisiim lahjoitti Lepolan puutarha.

Kesän hauskin huvi - saippuakuplahippa!

Minä ja itse tehty cappucino. :)

Asuntokuume

Minulle on iskenyt kova asuntokuume. Selaan lähes päivittäin läpi Varsinais-Suomen alueella myytäviä asuntoja. Monia mukavia olisi tarjolla. Kuumeeseen on useita syitä - lisähuoneiden kaipuu, vaihtelun tarve, toive omasta talosta ilman seinänaapureita (nykyisissä naapureissa ei ole mitään vikaa, mutta ne voivat vaihtua koska vaan...), pienempi asuntolaina jne. Kaikkea ei voi saada, tiedän. Haaveilen kuitenkin.

Salon seudulla olisi myynnissä ihania taloja - vasta rakenteillakin olevia - jopa 50000 € halvemmalla kuin nykyinen asuntomme. Toki ne eivät sitten ole edes ihan Salon keskustan tuntumassa ja se tarkoittaisi Tuomakselle aika paljon pidempää työmatkaa, mutta minulle puolestaan lyhyempää. Salossa tosin nämä omakotitalot eivät kuulu kaukolämpöverkkoon, joten säästetyt eurot saattaisivat helposti kulua sähkölaskuihin.

Toisaalta en missään nimessä haluaisi muuttaa pois Raisiosta. Täällä on niin hyvät palvelut. Ennan päiväkoti on aivan ihana ja vuorohoito on meille ehdoton. Kauppakeskus Mylly on ihan "vieressä", samoin Ikea ja muita kodinliikkeitä. Turkuun on vain 8km ja sinne hurauttaa autolla alle 15 minuutissa. Lisäksi nykyinen asuinalueemme on arvostettu, rauhallinen ja todella kaunis, täynnä leikkipaikkoja ja kaikin tavoin täydellinen lapsiperheelle.

Mitä ihmettä me voitaisiin tehdä, kun se lottovoitto ei näytä osuvan kohdalle?

Buzzador-uutisia!

Olen toiminut jonkin aikaa buzzadorina, mikä tarkoittaa sitä, että saan ajoittain erilaisia tuotteita testattavakseni ja ystävilleni jaettavaksi. Tuotetta testattuani annan rehellisen mielipiteeni tuotteesta ja raportoin myös, mitä mieltä ystäväni ovat olleet.

Tällä hetkellä olen mukana Pepsodent White Now -kampanjassa, jossa testataan tv:stäkin tuttua Pepsodent White Now -hammastahnaa. Tuotteen luvataan muuttavan hampaat valkoisemman näköisiksi jo ensimmäisen pesun jälkeen.

Itselläni tätä maagista valkoisuutta ei kyllä huomannut lainkaan ensimmäisen pesun jälkeen, mutta nyt viikko myöhemmin hampaat todella ovat valkoisemman näköiset pesun jälkeen. Vaikutus ei ole pysyvä, koska tuote ei sisällä esim. mitään hankaavia tai oikeasti valkaisevia ainesosia, vaan valkoisempien hampaiden vaikutelma liittyy valon havaitsemiseen. Hammastahna on sinistä ja se jättää väliaikaisesti hampaisiin "sinisen" kalvon, jolloin hampaiden keltainen väri ei heijastu takaisin, jolloin katsojasta hampaat vaikuttavat valkoisemmilta. :)

Mieheni nauraa asialle. Hän ihmettelee, miksi haluan feikata, että hampaani ovat valkoisemmat, jos ne oikeasti eivät sitä ole. Mutta samahan se on meikin kanssa. Ihan yhtä kaameelta näytän ilman sitä, mutta sen kanssa annan aika hyvännäköisen vaikutelman. Eikö? ;)

Jos muuten haluat itse liittyä buzzadoriksi, vieraile sivustolla http://www.buzzador.com/ ja lue lisää. Liittyessä muista ilmoittaa minut (Jonna B) värvääjäksesi.

Ihanin koti osa 2

Nyt meidän makuuhuone on varmasti yksi ihanimmista, mitä maa päällään kantaa. Eräs asia siinä huvittaa mua suunnattomasti. Olen joskus johonkin listaan kirjoittanut, että "en ikinä halua kotiini mitään violettia".. No, nyt tämä meidän makuuhuone on aikas violetti. :D Seinät on "sinertävän" harmaat, päiväpeite hopean musta ja sitten - verhot vaalean lilat, osa koristetyynyistä myös ja matto on ihan tumma lila. En käytä sanaa violetti, koska se viittaa mun mielessä enemmän siniseen ja näissä meidän väreissä on aavistus jotakin purppuraa tms. Ota noista väreistä nyt selvää. Kuvat puhukoot puolestaan. Sängyn päädystä puuttuu vielä kuva/taulu, kun ei olla osattu päättää mitä siihen laittaisi.

Ilon ja ylpeyden aihe

Ennenhän täällä näytti tältä:

Päiväpeitto ja tyynyt on jo uudet

Sitten vähän maalattiin

Kiitos Koti ja keittiö -lehden "remonttiin" innostamisesta! Ai niin, huomaatteko, että myös lattialistat on uudet? Valkoiset on musta aika tyylikkään näköiset. Mitä sanotte?

Kunhan pikkuneiti herää päiväuniltaan, napsin valokuvia hänenkin huoneestaan. Se on nimittäin toinen ylpeyden aihe meidän kodissa. Rakastan Ennan värikästä huonetta ja niin varmaan hän itsekin. Ja vaikka siellä on paljon erilaisia kirkkaita värejä, ne sopivat kivasti yhteen ja valkoinen rauhoittaa tunnelmaa. Itseasiassa juuri tänä aamuna neiti makoili välissämme sängyssä ja ilmoitti, että hänen seinänsä on vihreä. :) Sittenpähän näette...