Maailmani mullistanut nappisilmä on 5-vuotias. Aioin kirjoittaa jo, mutta olen huomannut, että jälkeenpäin katsottuna tajuan lasteni olleen todella pieniä silloin, kun kuvittelin heidän jo olevan niin isoja, joten kerrankin totean Ennan nyt olevan 5v. ja juuri niin pieni ja suuri kuin oppikirjat kertovat. :)
5-vuotiaalla tuntuu olevan kova tarve itsenäistyä, kaverit ovat tärkeitä ja vanhemmat tyhmiä. Toisaalta läheisyyden kaipuu on suuri, etenkin öisin ja ennen jo opitut taidot (pukeminen ja riisuminen) tuntuvat katoavan kuin tuhka tuuleen, kun olisi aika lähteä esim. päiväkotiin tai jäädä sinne. Elämme jonkinlaista uutta uhmakautta ja vanhempana en vielä ole osannut suhtautua ollenkaan kypsästi kohtaamiimme haasteisiin. MLL:n julkaisema "opas", jonka saimme matkaan 5-vuotisneuvolasta, on kyllä ollut valaisevaa luettavaa ja aion pyrkiä olemaan parempi vanhempi. Luulin jo hetken, että pienellämme on alkanut päässä viiraamaan, kun mikään ei suju. Toisaalta, äskettäin saamamme uutiset Ennan terveydestä voivat osittain selittää erityisen haastavaksi heittäytyneen neidin käytöstä.
Ennalla on nyt jo neljättä viikkoa päästä varpaisiin ulottuva kutiseva ihottuma, joka häiritsee etenkin yöunia, mutta on kiusallinen myös päivisin. Sen lisäksi 5-vuotisneuvolassa todettiin pituuskasvun hidastuminen. Kun nämä kaksi asiaa tuli esiin lääkärikäynnillä, joka oli jo toinen kahden viikon sisään, lääkäri otti puheeksi keliakian ja kilpirauhasen vajaatoiminnan. Molemmat selittäisivät pituuskasvun hidastumista ja keliakia myös ihottumaa, jota ensin epäiltiin viruksen aiheuttamaksi mm. parvorokoksi, joka sitten myös testattiin. (Tulos oli negatiivinen, joskin tulokset viittasivat aiemmin sairastettuun parvoon.) Ennalla on ollut atooppista ihottumaa aiemminkin ja aina kova vatsa, joten lääkäri oli ehdottomasti sitä mieltä, että on turha odottaa ensi vuoden neuvolaan (kuten th sanoi) ja katsoa onko pituuskasvu edelleen hidastunut.
Keskiviikkona minulle soitettiin verikokeiden tuloksista ja niiden perusteella Ennalla on keliakia. Vasta-ainearvot olivat selvästi yli viitearvojen, joten lääkäri laittoi lähetteen kiireisenä Tyksiin, jotta pääsemme ohutsuolibiopsiaan. Nyt odottelemme kutsua ja toivon sen tulevan nopeasti, koska oireet viittaavat googlettelun perusteella myös ihokeliakiaan, minkä vuoksi ihottuma ei lähden paranemaan ennen kuin ruokavalio korjataan. Ruokavaliota emme saa muokata ennen näytteenottoa, joten kiusallinen kutina jatkukoon... On niin kurja olo pienen puolesta. Kaiken tämän lisäksi hän sairastui uudestaan flunssaan - edellisestä ei edes kunnolla ehditty parantua.
Jos/kun näyte varmistaa keliakian, on meidän perheellä edessä isoja muutoksia, kun opettelemme noudattaamaan täysin gluteenitonta ruokavaliota. Olemme jo Tuomaksen kanssa päättäneet, että ruokavalio tulee muuttumaan kaikilla, koska muuten elämä on kamalaa varomista, ettei murusia leviä Ennan ruokaan jne. Toisaalta naapurini sanoi hyvin, että tämä on mahdollisuus: aika opetella monipuolisempi ja ravinteikkaampi ruokavalio vehnäpullien sijaan. ;) Ja tottahan se on. Pelottaa vaan se ehdottomuus, että sairaus saadaan pidettyä kurissa. Mutta kaikkeen tottuu, vaikeuksin kautta voittoon!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti